Palkkarakenne 2024
Naisen euro on 87 senttiä – tai 1,15 €. Riippuu siitä, mitä lasketaan.
Kun lasketaan kaikki raha, jonka naiset ja miehet saavat (työtulot, eläkkeet ja etuudet), vähennetään maksetut verot ja jaetaan tehdyillä työtunneilla, naiset saavat 31,09 € ja miehet 27,02 € tunnilta (2019). Naiset saavat järjestelmästä nettona +3 330 € vuodessa henkeä kohden, miehet maksavat −1 020 € (2024). Pelkkä palkka tunnilta on naisilla 0,87 miesten palkasta, samassa työssä samalla työnantajalla 0,97 ja eläkekertymän kanssa noin 1,00.
Naisen euro eri mittareilla
Sama kysymys, eri mittari. Jokainen luku on oikein omalla määritelmällään. Pituus suhteessa suurimpaan arvoon.
- Samasta työstäero noin 3 % ja eläkkeen kanssa käytännössä 0
- Kaikkien tuntipalkka0,87 ero syntyy pääosin ammateista ja aloista
- Verojen ja tulonsiirtojen jälkeennaiset +3 330 € / v miehet −1 020 € / v henkeä kohden (2024)
- Vain tai enimmäkseen miehiä koskevatasevelvollisuus 165–347 vrk 1–1,5 %-yks. korkeampi työttömyys, 92 % työkuolemista
Eläkekertymä: eläkemaksu 24,4 % palkasta × takaisin saatava eläke maksettua euroa kohden (nykyarvo 2 %): 1990 synt. N 0,83 / M 0,74, 1975 N 1,01 / M 0,88, 1960 N 1,42 / M 1,23 (Kesälä ym. 2025, ETK). Arvio on karkea: sama maksuprosentti kaikille, esimerkkipalkka 40 000 €. Sama työ: Pehkonen, Tilastokeskus 5.1.2018 – kokoaikaiset, sama ammattinimike ja työnantaja, ei vuorotyötä, säännöllinen ansio 2016. Verot ja tulonsiirrot: tulonjakotilasto 11py; saadut tulonsiirrot sisältävät eläkkeet, jotka on osin ansaittu aiemmalla työllä; maksetut = välittömät verot ja sosiaaliturvamaksut (ei arvonlisävero).
Kaikki palkansaajat 2024, säännöllisen työajan ansio
Naiset ansaitsivat keskimäärin 21,05 € ja miehet 24,20 € tunnilta. Naisen euro on 0,87 €.
Vakioimaton ero, ei saman työn palkkaero. Luvussa näkyy myös se, että naiset ja miehet työskentelevät eri ammateissa ja sektoreilla.
- Säännöllinen ansio, keskiarvo87,0 % N 21,05 € / M 24,20 €
- Säännöllinen ansio, mediaani89,7 % N 18,98 € / M 21,16 €
- Kokonaisansio, keskiarvo86,5 % N 21,31 € / M 24,64 €
- Kokonaisansio, mediaani88,9 % N 19,20 € / M 21,60 €
- Palkansaajia1 211 072 naista 1 142 739 miestä
Ylityöt, kokoaika ja osa-aika
Säännöllisen työajan ansio sisältää peruspalkan ja säännölliset lisät. Kokonaisansioon tulevat lisäksi ylityö- ja muut erilliskorvaukset. Ylityöt kasvattavat eroa vain vähän: keskiarvolla 87,0 % → 86,5 %.
| Säännöllinen ka, N / M | N/M säännöllinen ka | N/M kokonais ka | N/M säännöllinen mediaani | Palkansaajia N / M | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kaikki | 21,05 / 24,20 € | 87,0 % | 86,5 % | 89,7 % | 1 211 072 / 1 142 739 |
| Kokoaikaiset | 22,15 / 25,35 € | 87,4 % | 86,8 % | 89,6 % | 819 236 / 881 662 |
| Osa-aikaiset | 18,67 / 20,16 € | 92,6 % | 92,3 % | 95,8 % | 391 836 / 261 077 |
Osa-aikaisista 60 % on naisia. Osa-aikaisten tuntiansio on molemmilla sukupuolilla matalampi kuin kokoaikaisten.
Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne, taulukko 15ax.
Ero ammattiryhmittäin
Naisten säännöllisen työajan tuntiansio prosentteina miesten ansiosta saman ammatin pääluokan sisällä. Useimmissa pääluokissa ero on pienempi kuin kaikkien palkansaajien 13 %, koska osa kokonaiserosta syntyy siitä, että naiset ja miehet ovat eri ammateissa.
| Ammatin pääluokka | Naiset | Miehet | N/M | Naisten osuus |
|---|---|---|---|---|
| 1 Johtajat | 42,42 € | 53,06 € | 79,9 % | 38 % |
| 2 Erityisasiantuntijat | 27,39 € | 31,32 € | 87,5 % | 53 % |
| 3 Asiantuntijat | 21,34 € | 25,72 € | 83,0 % | 60 % |
| 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät | 18,73 € | 19,33 € | 96,9 % | 69 % |
| 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät | 17,08 € | 18,30 € | 93,3 % | 71 % |
| 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. | 14,98 € | 15,67 € | 95,6 % | 41 % |
| 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät | 17,21 € | 19,83 € | 86,8 % | 7 % |
| 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät | 17,14 € | 19,79 € | 86,6 % | 18 % |
| 9 Muut työntekijät | 14,25 € | 16,13 € | 88,3 % | 54 % |
Sotilaiden (0) euroluvut on salattu. Pääluokan sisälläkin naiset ja miehet ovat usein eri ammateissa, joten pääluokan luku ei vielä ole saman työn palkkaero.
Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne, taulukko 15az.
Ero sektoreittain
| Sektori | Säännöllinen ka N / M | N/M ka | N/M mediaani | N/M kokonais ka | Naisten osuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset ja järjestöt | 20,58 / 24,05 € | 85,6 % | 86,9 % | 85,2 % | 42 % |
| Valtio | 26,15 / 28,47 € | 91,9 % | 88,7 % | 91,1 % | 51 % |
| Kunnat (pl. hyvinvointialueet) | 20,09 / 22,25 € | 90,3 % | 89,8 % | 89,6 % | 76 % |
| Hyvinvointialueet | 22,01 / 26,22 € | 83,9 % | 91,6 % | 79,7 % | 83 % |
Hyvinvointialueilla kokonaisansion ero on selvästi säännöllisen työajan ansion eroa suurempi: erilliskorvaukset, kuten päivystys- ja ylityökorvaukset, kasvattavat miesten kokonaisansiota enemmän.
Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne, taulukko 15az.
Ero kasvaa palkkajakauman yläpäässä
Säännöllisen työajan tuntiansio, kaikki palkansaajat.
| Naiset | Miehet | N/M | |
|---|---|---|---|
| 1. desiili (alin 10 %) | 13,26 € | 13,91 € | 95,3 % |
| Mediaani | 18,98 € | 21,16 € | 89,7 % |
| Keskiarvo | 21,05 € | 24,20 € | 87,0 % |
| 9. desiili (ylin 10 %) | 30,84 € | 37,61 € | 82,0 % |
Pienipalkkaisimmilla ero on 5 %, parhaiten palkatuilla 18 %. Siksi keskiarvon ero on suurempi kuin mediaanin.
Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne, taulukko 15az.
Somessa kiertävä laskelma
Somessa kiertää kuva, jossa naisten ja miesten kaikki ansiotulot jaetaan heidän tekemillään työtunneilla. Silloin naisen euro on tunnilta euro. Tulos riippuu siitä, mitä tuloja mukaan lasketaan.
Eläkkeitä ei ansaita nykyisillä työtunneilla. Vuonna 2019 naisille maksettiin eläkkeitä 15,2 mrd. € ja miehille 15,9 mrd. €, mutta naiset tekivät 20 % vähemmän työtunteja. Kun eläkkeet jaetaan työtunneilla, naisten luku kasvaa. Ilman eläkkeitä suhde on 0,95, pelkillä palkka- ja yrittäjätuloilla 0,94 ja palkansaajien tuntiansiolla 0,87.
Huomio: kuvan vuoden 2021 rivillä käytetyt työtunnit ovat vuoden 2019 työvoimatutkimuksen lukuja. Kuvan ansiotulot ovat valtionverotuksen verotettavia ansiotuloja (vähennysten jälkeen), kun taas vaiheen 3 tulot ovat tulonjakotilaston bruttotuloja. Vaiheet 2 ja 3 eivät siksi ole täysin samaa käsitettä.
Lähde: ansiotulot (valtionverotus) naiset 59 035 ja miehet 73 875 milj. €, kuvan luvut; eläkkeet 2019 Eläketurvakeskus (naiset 15 173, miehet 15 911 milj. €); työtunnit 2019 Tilastokeskus, työvoimatutkimus (naiset 1 836,3 ja miehet 2 305,3 milj. tuntia); palkka- ja yrittäjätulot 2019 Tilastokeskus, tulonjakotilasto, taulukko 11py (naiset 46 640 + 2 511, miehet 61 026 + 4 818 milj. €).
Rahat verojen ja tulonsiirtojen jälkeen
| Naiset | Miehet | |
|---|---|---|
| Saadut tulonsiirrot 2024 (ml. eläkkeet) | 25,8 mrd € | 24,6 mrd € |
| Maksetut verot ja maksut 2024 | 18,1 mrd € | 26,8 mrd € |
| Netto | +7,7 mrd € | −2,3 mrd € |
| Netto henkeä kohden (18+) | +3 330 €/v | −1 020 €/v |
| (Työtulot + netto) / tehdyt tunnit 2019 | 31,09 € | 27,02 € |
Kun työtuloihin lisätään saadut tulonsiirrot ja vähennetään maksetut verot, naisille jää tehtyä työtuntia kohden 1,15 € jokaista miehen euroa kohden. Tämä ei ole palkka, vaan kuvaa koko vero- ja tulonsiirtojärjestelmän nettovaikutusta.
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto, taulukko 11py (keskiarvot × asuntoväestö 18+); työtunnit Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2019.
Mitä palkkatilasto ei näytä
Tuntiansio kertoo, mitä työssä olevat ansaitsevat tunnilta. Seuraavat asiat vaikuttavat naisten ja miesten tuloihin, mutta eivät näy tuntipalkkatilastossa suoraan.
Työttömyys ja valikoituminen
| Vuosi | Työttömyysaste, miehet | Työttömyysaste, naiset | Työttömiä, miehet | Työttömiä, naiset |
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 10,2 % | 8,6 % | 140 000 | 110 000 |
| 2019 | 7,3 % | 6,2 % | 103 000 | 81 000 |
| 2022 | 7,1 % | 6,4 % | 103 000 | 87 000 |
| 2023 | 7,9 % | 6,5 % | 115 000 | 89 000 |
| 2024 | 9,2 % | 7,6 % | 135 000 | 104 000 |
| 2025 | 10,2 % | 9,1 % | 152 000 | 125 000 |
Palkkatilastossa ovat vain työssä olevat. Jos pienipalkkaisia miehiä jää naisia useammin työn ulkopuolelle, miesten keskipalkka nousee ja ero näyttää suuremmalta. Jos taas pienipalkkaisia naisia on enemmän työn ulkopuolella, käy päinvastoin. Vaikutuksen suuruutta ei ole tässä mitattu.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, taulukko 13aj (15–74-vuotiaat).
Asevelvollisuus
Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Heinäkuussa 2024 palveluksen aloitti noin 12 000 varusmiestä, ja saapumiseriä on kaksi vuodessa. Palvelus siirtää opintojen ja työuran alkua. Tuntipalkkatilastossa se ei näy suoraan, mutta elinkaaren tuloissa ja eläkekertymässä näkyy.
Lähde: asevelvollisuuslaki 1438/2007, 37 § (muutos 310/2012); Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos, saapumiserä 8.7.2024 (Verkkouutiset 13.6.2024).
Työtapaturmat ja työkuolemat
| Miehet | Naiset | |
|---|---|---|
| Työkuolemat 2015–2024 yhteensä | 214 (92 %) | 19 (8 %) |
| Työpaikkatapaturmat / milj. työtuntia 2024 | 9,1 | 6,5 |
| Työpaikkatapaturmat / 100 000 palkansaajaa 2024 | 1 505 | 938 |
Työkuolemat vuosittain
| Vuosi | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 2015 | 26 | 4 |
| 2016 | 28 | 2 |
| 2017 | 20 | 1 |
| 2018 | 22 | 0 |
| 2019 | 24 | 2 |
| 2020 | 16 | 3 |
| 2021 | 13 | 0 |
| 2022 | 22 | 4 |
| 2023 | 17 | 0 |
| 2024 | 26 | 3 |
Kymmenessä vuodessa työpaikalla kuolleista 92 % oli miehiä. Tehtyä työtuntia kohden miehille sattuu 40 % enemmän työpaikkatapaturmia kuin naisille. Tuntipalkkatilastossa työn vaarallisuus ei näy.
Lähde: Tilastokeskus, työtapaturmatilasto, taulukot 12ay (työpaikkatapaturmat, työkuolemat, palkansaajat ja yrittäjät pl. maatalousyrittäjät), 13ql ja 12zz (palkansaajat, vähintään 4 päivän poissaolo); päivitetty 1.7.2026.
Vanhempainvapaa
| Oikeus | Käyttö: isien osuus päivärahapäivistä | |
|---|---|---|
| 2022 | Uudistus elokuussa: kummallekin vanhemmalle 160 päivää, joista 63 voi luovuttaa toiselle | reilu 12 % |
| 2024 | sama | lähes 21 % |
| 2025 | sama | 22,5 % |
Oikeus on jaettu tasan, mutta käyttö ei ole. Isien päiväraha oli 2025 keskimäärin 102 € ja äitien 81 € päivässä.
Lähde: Kela: Isät käyttivät jo yli viidenneksen vanhempainpäivärahapäivistä vuonna 2024; Isät käyttivät lähes neljäsosan vanhempainvapaista vuonna 2025 (kela.fi/tietotarjotin).
Eläkkeet ja elinkaari
| Syntymävuosi | Työeläkemaksujen reaalituotto, naiset | miehet |
|---|---|---|
| 1950 | 4,7 % | 3,5 % |
| 1970 | 2,5 % | 1,6 % |
| 1990 | 2,2 % | 1,6 % |
Naiset saavat työeläkemaksuilleen suuremman tuoton kuin miehet, koska he elävät pidempään. Vuonna 1990 syntyneillä eläke suhteessa maksuihin nykyarvona on naisilla 0,83 ja miehillä 0,74. Naisten keskimääräinen kokonaiseläke on silti pienempi (1 930 € / kk, miehet 2 388 € / kk vuonna 2025).
Lähde: Eläketurvakeskus: Pension Indicators 2025 (s. 37); Kesälä ym. 2025 (ETK Analyyseja 04/2025, taulukko 2); eläketilastot.
Ammattijakauma
Ammatin pääluokan sisällä naisten tuntiansio on 80 %–97 % miesten ansiosta (ks. taulukko yllä). Kaikkien palkansaajien 87,0 % sisältää myös ammattien välisen eron.
Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne, taulukko 15az.
Miksi emme käytä kuukausipalkkoja?
Kuukausiansio riippuu siitä, montako tuntia ihminen tekee. Jos verrataan 42 tunnin viikkoa tekevää 35 tunnin viikkoa tekevään, ero kertoo osin tunneista eikä palkasta. Siksi palkkaero lasketaan tällä sivulla tuntiansioista, eli euroista palkattua tuntia kohden. Kuukausilukua ei pidä käyttää palkkaeron mittarina.
Kokoaikaisilla kuukausi- ja tuntiluku ovat tässä aineistossa lähes samat (86,8 % ja 87,4 %).
Mitä vakioimaton ero tarkoittaa?
Vakioimaton palkkaero vertaa kaikkien naisten ja kaikkien miesten keskiansiota. Siihen sisältyvät erot ammateissa, sektoreissa, työkokemuksessa ja tehtävien vaativuudessa. Saman työn palkkaeroa se ei mittaa.
Lähteet: Tilastokeskus: palkkarakenne 2024, taulukot 15az, 15ax ja 15au (päivitetty 8.6.2026, haettu 8.11.2026); työvoimatutkimus, taulukko 13aj (päivitetty 27.1.2026); tulonjakotilasto, taulukko 11py; Eläketurvakeskus; Kela; Puolustusvoimat. CC BY 4.0.